19.9.15

Mistä sanat tulevat?



Kieli elää ympäröivän maailman mukana eikä se voi pysyä muuttumattomana. Vaikka usein kuuleekin puhuttavan kielen köyhtymisestä tai rapistumisesta, kielen muutos on välttämätön. Uusille ilmiöille tarvitaan uusia sanoja ja ilman muutosta, kieli ei voisi välittää tietoa ihmiseltä toiselle. Sanasto on kielen nopeimmin muuttuva osa ja suomenkin sanastosta voidaan erotella siihen eri tavalla päätyneitä sanoja.


Vanhat omaperäiset sanat

Vanhaa omaperäistä sanastoa suomen kielessä edustavat esimerkiksi sanat kala, metsä, sieni ja käsi. Nämä sanat ovat syntyneet kielemme kehitysvaiheessa ja sukukielet ovat vaikuttaneet niihin (vrt. viron kala, unkarin hal). Vanhaa omaperäistä sanastoa on jäljellä muutama tuhat sanaa ja niiden merkityksessä näkyvät muinaissuomalaisten elämäntavat ja elinympäristö. Joskus vanha sana on saanut uuden merkityksen, koska vanhassa merkityksessä sitä ei enää käytetä esim. käsittää ja ymmärtää. Ne tarkoittivat ennen metsästyssaaliin käsittelyä ja saaliin ympäröimistä pyydystysvaiheessa. Joillakin sanoilla voi olla nykyään useampikin merkitys eli ns. vanhempi ja uudempi merkitys. Tällaisia sanoja ovat esim. hiiri ja levy.


Johdokset

Yksi yleisimmistä tavoista muodostaa uusia sanoja suomeen on johtaminen.


KANTASANA    KANTA    JOHDIN    JOHDOS

levy                     levy           -ke            levyke
levy                     levy           -ttää          levyttää
levyttää               levyttää      -jä            levyttäjä
onni                     onne-          -ton         onneton
lentää                  lennä-         -ttää         lennättää


Johdin on tuottoisa, jos sen avulla muodostettuja johdoksia on huomattavan paljon. Esim. -ja ja -jä -johdoksia on runsaasti suomen kielessä (piirtäjä, leikkaaja, soittaja, myyjä).

Yhdyssanat

Uusia sanoja saadaan myös yhdistämällä kaksi sanaa yhdyssanaksi. Suurin osa uusimmista 2000-luvulla syntyneistä suomen kielen sanoista on nimenomaan yhdyssanoja, esimerkiksi muistitikku, pätkätyö ja sauvakävely.

Lainasanat

Uusia sanoja suomeen tulee jatkuvasti myös lainaamalla sanoja muista kielistä. Osaa vanhimmista lainasanoista ei enää tunnista vierasperäisiksi, koska ne ovat niin mukautuneita suomen kieleen. Sana lainataan yleensä silloin, kun sanan tarkoittamaa esinettä tai taitoa on ryhdytty käyttämään. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi risti, pappi, koulu, tori, kahvi ja auto.

Nykyään enemmistö lainasanoista tulee englannin kielestä. Lainat ovat joko sitaattilainoja eli ne kirjoitetaan sellaisenaan kuten lainanantajakielessä (curling, squash, chat) tai erityislainoja eli ne ovat muuttuneet hiukan suomalaisemmiksi (biologia, kamera).

Uudissanat

Kieleen myös keksitään uusia sanoja, kun uusille asioille ja ilmiöille tarvitaan nimiä. 2000-luvun uudissanat liittyvät muun muassa uusiin teknologisiin keksintöihin.


TEHTÄVÄT

1. Muodostakaa parin kanssa seuraavista sanoista mahdollisimman monta eri johdosta:

a) kirja
b) väri
c) hymy


2. Keksikää pareittain vuorotellen yhdyssanoja. Uuden yhdyssanan alkuosana toimii edellisen yhdyssanan loppuosa, esimerkiksi linja-auto, autokauppa, Kauppatori.

3. Mieti, millaisia lainasanoja käytät päivittäin. Listaa ainakin viisi lainasanaa.


4. Tarkastele seuraavia eri vuosikymmenien uudissanoja. Mitä sanat kertovat elämästä Suomessa?

a) 1940–1950-luku: rintamamiestalo, televisio, farmarihousut
b) 1970–1980-luku: poreallas, muskelivene, naispappi
c) 2000-luku: älypuhelin, tosi-tv, hiilijalanjälki