lauantai 19. syyskuuta 2015

Mistä sanat tulevat?


Kieli elää ympäröivän maailman mukana eikä se voi pysyä muuttumattomana. Vaikka usein kuuleekin puhuttavan kielen köyhtymisestä tai rapistumisesta, kielen muutos on välttämätön. Uusille ilmiöille tarvitaan uusia sanoja ja ilman muutosta, kieli ei voisi välittää tietoa ihmiseltä toiselle. Sanasto on kielen nopeimmin muuttuva osa ja suomenkin sanastosta voidaan erotella siihen eri tavalla päätyneitä sanoja.

Vanhat omaperäiset sanat 

Vanhaa omaperäistä sanastoa suomen kielessä edustavat esimerkiksi sanat kalametsä, sieni ja käsi. Nämä sanat ovat syntyneet kielemme kehitysvaiheessa ja sukukielet ovat vaikuttaneet niihin (vrt. viron kala, unkarin hal). Vanhaa omaperäistä sanastoa on jäljellä muutama tuhat sanaa ja niiden merkityksessä näkyvät muinaissuomalaisten elämäntavat ja elinympäristö.  Joskus vanha sana on saanut uuden merkityksen, koska vanhassa merkityksessä sitä ei enää käytetä esim. käsittää ja ymmärtää. Ne tarkoittivat ennen metsästyssaaliin käsittelyä ja saaliin ympäröimistä pyydystysvaiheessa. Joillakin sanoilla voi olla nykyään useampikin merkitys eli ns. vanhempi ja uudempi merkitys. Tällaisia sanoja ovat esim. hiiri ja levy

Johdokset 

Yksi yleisimmistä tavoista muodostaa uusia sanoja suomeen on johtaminen.

KANTASANA     KANTA      JOHDIN    JOHDOS  

levy                        levy                -ke            levyke 
levy                        levy                -ttää          levyttää 
levyttää                  levyttää           -jä            levyttäjä 
onni                        onne-              -ton          onneton 
lentää                     lennä-             -ttää          lennättää  


Johdin on tuottoisa, jos sen avulla muodostettuja johdoksia on huomattavan paljon. Esim. -ja ja -jä -johdoksia on runsaasti suomen kielessä (piirtäjä, leikkaaja, soittaja, myyjä).  

Yhdyssanat
 

Uusia sanoja saadaan myös yhdistämällä kaksi sanaa yhdyssanaksi. Suurin osa uusimmista 2000-luvulla syntyneistä suomen kielen sanoista on nimenomaan yhdyssanoja, esimerkiksi muistitikku, pätkätyö ja sauvakävely.  

Lainasanat 

Uusia sanoja suomeen tulee jatkuvasti myös lainaamalla sanoja muista kielistä. Osaa vanhimmista lainasanoista ei enää tunnista vierasperäisiksi, koska ne ovat niin mukautuneita suomen kieleen.  Sana lainataan yleensä silloin, kun sanan tarkoittamaa esinettä tai taitoa on ryhdytty käyttämään. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi risti, pappi, koulu, tori, kahvi ja auto

Nykyään enemmistö lainasanoista tulee englannin kielestä. Lainat ovat joko sitaattilainoja eli ne kirjoitetaan sellaisenaan kuten lainanantajakielessä (curling, squash, chat) tai erityislainoja eli ne ovat muuttuneet hiukan suomalaisemmiksi (biologia, kamera).  

Uudissanat

Kieleen myös keksitään uusia sanoja, kun uusille asioille ja ilmiöille tarvitaan nimiä. 2000-luvun uudissanat liittyvät muun muassa uusiin teknologisiin keksintöihin.


1. Muodostakaa parin kanssa seuraavista sanoista mahdollisimman monta eri johdosta: 

a) kirja
b) väri
c) hymy

2. Keksikää pareittain vuorotellen yhdyssanoja. Uuden yhdyssanan alkuosana toimii edellisen yhdyssanan loppuosa, esimerkiksi linja-auto, autokauppa, Kauppatori.
3. Mieti, millaisia lainasanoja käytät päivittäin. Listaa ainakin viisi lainasanaa.

4. Tarkastele seuraavia eri vuosikymmenien uudissanoja. Mitä sanat kertovat elämästä Suomessa?

a) 1940–1950-luku: rintamamiestalo, televisio, farmarihousut
b) 1970–1980-luku: poreallas, muskelivene, naispappi
c) 2000-luku: älypuhelin, tosi-tv, hiilijalanjälki

5. Nyt lekotellaan, koska hiihtoloma. Tee Helsingin Sanomien testi: tunnistatko vieraista kielistä lainatut ilmaukset?

6. Katso parin kanssa alla oleva Iida Auroran video suomen kielen vaikeista sanoista. Keskustelkaa videon herättämistä sanastoon liittyvistä ajatuksista. Suunnitelkaa sen jälkeen oma vloggaus jostain suomen kielen sanastoon liittyvästä asiasta. Sisällön pitää olla asiaa, mutta tyyli voi olla myös parodia.



LINKKEJÄ