Mainos vaikuttaa

Runomuotokuva

Sananvapaus

1. Katso Yle Uutisluokan ohjelma Sananvapaus. Kirjoita noin 100 sanan mittainen teksti, jossa pohdit sananvapautta. Voit miettiä esimerkiksi:

• Mitä sananvapaus sinulle tarkoittaa?
• Miten sananvapaus näkyy omassa elämässäsi?
• Miten rajoittaisit sananvapautta - vai rajoittaisitko? Perustele.
• Uskotko tunnistavasi sananvapauden rajat?

2. Katso alla oleva Lahden Lidlissä kuvattu video ja pohdi seuraavia kysymyksiä:

• Millä henkilökunta perustelee kuvaamisen kieltämistä?
• Millä kuvaaja perustelee kuvaamisen?
• Selvitä, saako ruokakaupassa lain mukaan kuvata videota.

3. Lue Jyrki Lehtolan kolumni Mun sananvapaus, sun tyhmyys (IS 9.4.2016). Kirjoita vihkoosi viisi ajatusta tai kysymystä, joita teksti sinussa herätti. Vertaa sen jälkeen ajatuksiasi parin kanssa ja keskustelkaa, mitä sananvapaus teidän mielestänne tarkoittaa.

4.Sananvapaus on suomalaisen median kulmakivi. Kuitenkin myös toimittajien pitää tarkkaan miettiä, mitä tai kenestä voi kirjoittaa. Tutustukaa Missä kulkevat median rajat -videoon ja tehkää sen jälkeen alla olevat tehtävät.

a) Keskustelkaa yhdessä videon katsomisen jälkeen:

• Miksi vain tarkistettua tietoa painetaan lehteen?
• Miksi epäiltyjen nimiä, seurustelujuoruja tai rikoksentekijän etnistä taustaa ei julkaista?
• Miksi kuka tahansa ei voi joutua lööppiin?
• Millainen on julkisen ja yksityisen tilan ero?
• Saako onnettomuuspaikalla kuvata?
• Mihin journalistin ohjeita tarvitaan? Mitä seuraisi, jos mikään ei säätelisi journalismia?
• Mikä on Julkisen sanan neuvosto?
• Onko iltapäivälehtien journalismi eettistä?

b) Tehkää journalistin eettisiin ohjeisiin pureutuva Millainen toimittaja olisit? -testi  ja keskustelkaa sen jälkeen pienryhmissä:

• Oliko teille kaikissa testin tilanteissa selvää, miten pitää toimia? Mitkä tilanteet olivat vaikeimpia?
• Valitkaa vähintään kaksi testissä kuvattua tilannetta ja keskustelkaa siitä, miten niissä pitäisi toimittajana/kuvaajan toimia.
• Mitä seuraisi, jos journalistin ohjeita ei olisi?

c) Valitkaa yksi seuraavista:

• Pohtikaa yhdessä, mihin Journalistin ohjeita tarvitaan. Valitkaa yksi journalistin ohjeista. Miettikää konkreettisia esimerkkejä, millaisia ongelmia aiheutuisi, jos tätä ohjetta olisi. Perehtykää myös Julkisen sanana neuvoston antamiin vapauttaviin ja langettaviin päätöksiin ja niiden taustalla oleviin journalistin ohjeisiin.
• Kuvitellaan, että journalistin ohjeet ovat kadonneet – lehdet saavat tehdä rajatta mitä tahansa. Millaisia aiheita olisi tällaisen lehden päivän lööpissä? Tehkää tällaisen säännöttömän lehden lööppi ja merkitkää siihen, mitä journalistin ohjeita se rikkoo. Perehtykää tarvittaessa tarkemmin  journalistin ohjeisiin.
• Miksi piilomainonta on kiellettyä? MItä seuraisi, jos se olisi sallittua? Mitä on natiivimainonta ja miten se haastaa journalismin ja mainonnan rajaa?  Kokeiltaa itse, millaiselta näyttäisi sanomalehti, jossa journalismin ja mainonnan rajat olisivat kokonaan kadonneet.

(tehtävä lainattu Sanomalehti opetuksessa -sivuston mediakasvatusmateriaaleista.)

5. Pohdi parin kanssa sananvapautta seuraavien kysymysten avulla:

• Tutustukaa Suomen perustuslakiin ja sananvapauslakiin. Verkosta lakitietoutta löytyy muun muassa Finlexistä.
• Keskustelkaa, olisiko oikein, jos media jättäisi ikävät tapahtumat ja yhteiskunnalliset epäkohdat uutisoimatta?
• Muistelkaa viimeaikaisia uutistapahtumia. Onko jonkin asian uutisointi ollut mielestänne juridisesti tai eettisesti kyseenalaista? Miksi, miksi ei?
• Pitääkö median suojata yksilöä, joka laiminlyö tehtäviään tai tekee väärin? 
• Kuka on skandaalien takana? Keksiikö media ne vai syntyvätkö ne tapahtuneista tosiasioista?
• Keskustelkaa, millainen tilanne Suomessa olisi, jos sananvapautta ei olisi?
• Millaisia esimerkkejä sananvapauden rajoittamisesta tiedätte maailmalta tai Suomen historiasta?
• Voitaisiinko sananvapautta missään tilanteessa rajoittaa myös Suomessa? Milloin?

(Tehtävän kysymykset Katri Hämäläinen, Edu.fi)

LINKKEJÄ

Testaa sananvapauden rajoja - mitä netissä saa sanoa?
Testaa, tunnetko sananvapauden rajat YLE Uutiset 19.10.2017
Mitä sananvapaus minulle merkitsee -video

Saamen kieli ja saamelainen kulttuuri

Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa. Alkuperäiskansalla tarkoitetaan jonkun muun itsenäisen valtion sisällä elävää kansaa, joka on elänyt alueella jo ennen valtaväestön saapumista. Vaikka alkuperäiskansa kuuluu virallisesti toiseen valtioon, on se säilyttänyt ainakin osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa.

Saamelaisten asema on kirjattu Suomen perustuslakiin 1995. Sen mukaan saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinoja. Suomessa asuu noin 8700 saamelaista. Heistä yli 60 prosenttia asuu oman kotiseutunsa ulkopuolella, mikä aiheuttaa uudenlaisia vaatimuksia saamenkieliselle opetukselle, palveluille ja tiedonvälitykselle. (Lähde Saamelaiset Suomessa, Saamelaiskäräjien julkaisuja, 2008.)

Suomessa puhutaan kolmea eri saamelaiskieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Pohjoissaame on puhujamäärältään suurin, sitä puhuu Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella noin 20 000 ihmistä. Suomessa pohjoissaamen puhujia on noin 2000. Inarinsaamea puhutaan vain Suomessa, koltansaamea Suomessa ja Venäjällä. Molemmilla on noin 300 puhujaa.

Suomen ja saamelaiskielien yhtäläisyyksiä. (samimuseum.fi) 

Koska saamen kielellä on Suomessa vähemmistökielen asema, saamelaisalueilla asuvien saamenkielisten koululaisten on saatava pääosa kouluopetuksesta saamen kielellä. Koulujen lisäksi saamelaisalueilla sijaitsevissa valtion ja kuntien virastoissa tulee saada saamenkielistä palvelua ilman erillistä vaatimusta.

Kuuntele täällä Iisakki Paadarin (kuvassa) inarinsaamella kertoma tarina Kala-Martista.

1. Katso linkistä aukeava dokumenttielokuva Suomalaiset Saamenmaassa ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:

a. Miksi saamelaiset lapset joutuivat asumaan kauas kotoaan?

b. Kuinka heidän kulttuuriinsa ja kieleensä suhtauduttiin?

c. Millaisia vaikutuksia dokumentin kuvaamalla suomalaistamisella on ollut

• saamen kielen asemaan
• saamelaisten lasten kielitaidolle
• saamelaisten kulttuurille?

d. Mitä saamelaisten kohtelusta pitäisi mielestäsi oppia?

2. Saamenkielinen viihdeohjelma Märät säpikkäät esittelee saamelaista kulttuuria ja nauraa stereotypioille. Ohjelman tekijöiden, Suvi Westin ja Kirste Aikion mielestä suomalaiset tietävät hämmentävän vähän saamelaisista ja saamelaisuudesta. Katso alla oleva video Pororajat ja vastaa kysymyksiin.

a. Mitä asioita sinä tiedät saamelaisista ja saamelaisesta kulttuurista?
b. Millaisena ohjelma esittää saamelaiset? Entä suomalaiset?

c. Onko sinusta sopivaa tehdä parodiaa tietystä ihmisryhmästä tai kansasta? Voisiko suomalainen viihdeohjelma tehdä sketsejä, jossa nauretaan saamelaisille tai jollekin muulle Suomessa elävälle vähemmistölle? Perustele mielipiteesi.
d. Ota selvää, mitä tarkoittaa "kulttuurinen omiminen" ja miten käsite liittyy saamelaisiin. Millaisissa yhteyksissä tämä on noussut esiin?

Lisää aiheesta

Sano se saameksi - verkkodokumentti
"Saamelaisalue on Suomen siirtomaa" HS 30.10.2016
Saamelaiset Suomessa, Saamelaiskäräjien julkaisuja 2008
Inarinsaamen esittely, Samimuseum
Viikon kieli: Saamelaiskielet. Yle Elävä arkisto.
Koltansaamen kielestä, Saa´mi Nue´tt
Saamen kielet, Saamelaiskäräjät
Bilehilepissikset Saamenmaalta HS 14.4.2013
Kaupunkisaamelaiset haluavat välittää uhanalaisen kielen lapsilleen Yle Uutiset 10.4.2014
Saamen kielet uhanalaisia Yle Uutiset 13.9.2011
Joiku ei tarvitse sanoja - YLE Elävä arkisto
Nuoret saamelaiset taistelevat oikeuksistaan uusin asein. Lapin Kansa 1.10.2016

Suomi vieraana kielenä

Tutustu koulusi valmistavan luokan suomen kielen tuntiin tai suomi toisena kielenä -opetukseen. Kirjoita vierailustasi havaintopäiväkirja, jossa tulevat ilmi ainakin seuraavat asiat:

• Kuinka monta oppilasta luokassa opiskeli tunnilla, jolla olit mukana?
• Montako aikuista luokassa oli?
• Mitä asiaa tunnilla opeteltiin?
• Kuinka paljon luokan oppilaat osasivat suomea? Missä asioissa he tarvitsivat apua?
• Millaisia apuvälineitä (oppikirjat, taulu, videot jne.) tunnilla käytettiin?
• Osallistuitko itse tunnilla mihinkään? Jos osallistuit, kerro siitä lyhyesti: mitä teit, kenen kanssa, miltä se tuntui ja opitko ehkä itse jotain uutta.
• Miksi suomen kieli on monelle ulkomaalaiselle vaikea kieli?

Elämä numeroina

Tehtävä: Hanna-Kaisa Minkkinen, Sanaharkka-opetusblogi

Kirje itselle

1. Kirjoita itsellesi kirje kolmen vuoden päähän. Kirje suljetaan kirjekuoreen ja saat avata sen yhdeksännen luokan keväällä. Kukaan muu ei lue kirjettäsi.

Kirjoita sinulle tärkeistä asioista. Kerro yläkoulun tavoitteistasi, unelmistasi ja haaveistasi. Kerro mitä aiot tehdä saavuttaaksesi unelmasi tai ammattihaaveesi. Asiat voivat liittyä kouluun, perheseen, ystäviin tai harrastuksiisi. Voit pohtia kirjeessä esimerkiksi seuraavia asioita:

• Miltä yläkoulun aloitus on tuntunut?
• Millainen kesä sinulla oli ennen seiskaluokkaa?
• Mitä ajattelet koulusta? Mikä koulussa on mukavinta? Missä onnistut parhaiten? Onko opiskelusta hyötyä?
• Mitkä asiat tekevät sinut onnelliseksi ja mitkä asiat saavat sinut surulliseksi?
• Oletko tyytyväinen itseesi? Missä asioissa olet hyvä? Missä asioissa haluaisit olla parempi?
• Mitä ystävyys merkitsee sinulle? Oletko mielestäsi ystävänä hyvä?
• Tiedätkö jo, mikä sinusta tulee isona?
• Tuntuuko sinusta, että vanhempasi ymmärtävät sinua? Onko joitain asioita, joissa toivoisit heidän toimivan toisin?
• Mistä haaveilet? Mitä aiot tehdä saavuttaaksesi haaveesi?
• Ketä ihailet? Miksi?
• Mitä terveisiä haluat lähettää itsellesi kolmen vuoden päähän?

Kun olet valmis, laita kirje kuoreen ja sulje se. Kirjoita kuoren päälle oma nimesi ja kirjoittamispäivämäärä.

2. Täytä aikakapseli. Vastaa seuraaviin kysymyksiin ja talleta vastauksesi kirjekuoreen.

1. Parhaimmat kaverini:
2. Tärkeimmät tavarani:
3. Muotia juuri nyt:
4. Ärsyttävin sanonta:
5. Minua naurattaa:
6. Hassuin tapani:
7. Asioita, joista tykkään:
8. En tykkää:
9. Paras biisi juuri nyt:
10. Tv-ohjelma, jota seuraan:
11. Suosituin julkisuudenhenkilö:
12. Henkilö, jota ihailen:
13. Uutisissa juuri nyt:

Tehtävä lainattu Kaarisillan äidinkieli ja kirjallisuus -opetusblogista.