tiistai 3. maaliskuuta 2015

Kuvaus



1. Lue alla oleva katkelma C. S. Lewisin Narnia-teoksesta ja tee siihen liittyvät tehtävät tekstin alta.

Laskevan auringon valoa tulvehti tasaiselle nurmikentälle jostakin kallionhalkeamasta niiden vuorten takaa, jotka Jill oli saapuessaan nähnyt kaukana sisämaassa. Nurmikentän tuonpuoleisella laidalla kohosi monitorninen linna, kaunein minkä Jill oli koskaan nähnyt, ja sen tuuliviirit kimmelsivät valossa. Tällä puolen oli valkoinen marmorilaituri ja siinä ankkurissa suuri laiva, jossa oli korkea keulakansi ja korkea peräkansi kullanväristä ja karmiininpunaista, ja maston nenässä hulmusi kookas viiri ja kannella liehuivat lukuisat liput, ja reelinkiä vyötti vaakunakilpien rivistö, välkkyvä kuin hopea. Laskusilta oli valmiina, ja sen juurella seisoi juuri laivaan menossa muuan vanha, vanha mies. Hän oli pukeutunut upeaan helakanpunaiseen viittaan, joka oli edestä auki niin että alta näkyi hänen hopeinen panssaripaitansa. Hänen päässään oli kapea kultavanne. Hänen villanvalkea partansa ulottui liki vyötäisille. Mies seisoi ryhdikkäänä ja lepuutti toista kättään loistavasti pukeutuneen lordin olkapäällä. Tämä näytti häntä nuoremmalta, mutta saattoi havaita, että hänkin oli sangen vanha ja hauras. Hän oli sen näköinen kuin tuulenhenkäys hänet saattaisi viedä mennessään, ja hänen silmänsä vetistivät. 

Aivan kuninkaan edessä - hän oli nyt kääntynyt puhumaan kansalleen ennen kuin nousi laivaan - oli pieni pyöreäjalkainen tuoli, ja sen eteen oli valjastettu pikku aasi, ei pahasti vainukoiraa kookkaampi. Tuolissa istui lihava pieni kääpiö. Hän oli yhtä loisteliaasti pukeutunut kuin kuningaskin, mutta koska kääpiö seisoi tyynykasan keskellä, hänestä sai ihan toisenlaisen vaikutelman: hän näytti muodottomalta pieneltä turkis- silkki- ja samettimytyltä. Kääpiö oli yhtä vanha kuin kuningaskin, mutta hän oli terveemmän ja reippaamman näköinen ja sangen teräväkatseinen. Hänen paljas päänsä oli suunnattoman suuri, ja auringonlaskun valossa se näytti jättimäiseltä biljardipallolta.
                      
                            (C. S. Lewis: Narnia 4,  suom. Kaarina Helakisa)

a. Poimi tekstistä neljä kohtaa, joissa kirjoittaja onnistuu mielestäsi hienosti kuvailemaan jotain asiaa.
b. Mikä oli kaikkein vaikuttavin kohta? Miksi?
c. Miksi teksteissä käytetään kuvausta? Millainen yllä oleva teksti olisi, jos siitä poistettaisiin kaikki kuvailevat sanat?

2. Kielen avulla voidaan kuvata, miltä joku näyttää, haisee, maistuu tai kuulostaa. Etsi Narnia-katkelmasta kuvauksia, jotka perustuvat johonkin aistiin. Mitä aistia kertoja käyttää tekstissä eniten?

Mieti hetki, miltä satamassa tuoksuu?
Miltä kääpiön tyynykasa tuntuu? Entä kuninkaan parta?
Miltä satamassa kuulostaa? Mitä ääniä kuuluu?

3. Kirjoita lyhyt kuvaus jostain seuraavista paikoista käyttäen hyväksesi eri aistihavaintoja:

a)      koulun ruokala
b)      mummon syntymäpäivät
c)      sirkus.

4. Jaa seuraavat verbit ääniverbeihin ja näköverbeihin:

Viuhahtaa, kitistä, siintää, ropista, narista, hohtaa, välähtää, nytkähdellä, väpättää, havista, pulista, vaappua, älähtää, inahtaa, tikittää, massuttaa, puhkua, leimahtaa, mönkiä, huojua.

5. Poimi Narnia-katkelmasta kaikki näköaistiin perustuvat verbit.

6. Etsi Narnia-tekstistä kohdat, joissa kirjoittaja käyttää vertauksia. Löydätkö tekstistä muita kielikuvia: metaforia ja personifikaatiota?

7. Kirjoita oma kuvauskirjoitelma. Ohjeen löydät täältä.