1960-luku oli suurten muutosten aikaa. Yhteiskunta muuttui nopeasti - maaseutu tyhjeni ihmisten siirtyessa työn perässä kaupunkeihin ja siirtolaisina Ruotsiin, elintaso nousi ja kulutustottumukset muuttuivat kaupallisemmiksi. Sotavuosina syntyneet suuret ikäluokat varttuivat nuoriksi ja aikuisiksi ja kyseenalaistivat siihen asti vallinneita arvoja voimakkaasti. Maailmankuvan muuttumiseen vaikutti myös muuttuva mediamaailma: televisiot yleistyivät ja tiedonvälitys muuttui nopeammaksi.
1960-luvun kirjallisuus oli osallistuvaa. Runojen ja romaanien avulla pyrittiin muuttamaan maailmaa ja kyseenalaistamaan etenkin edelliselle sukupolvelle tärkeitä porvarillisia arvoja: kotia, uskonta ja isänmaata. Kun televisio toi nopeasti myös suomalaisten tietoisuuteen muun maailman tapahtumat (Vietnamin sota, Biafran nälänhätä), kirjailijat halusivat muiden taiteilijoiden tavoin toimia yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden äänenkannattajana. Kuusikymmenlukulaisen kirjailijan stereotyyppi on radikaali vasemmistolainen, joka pyrkii teksteillään tuomaan julki maailman epäoikeudenmukaisuudet. Varsinkin runoilijat toivat töissään esiin omia mielipiteitään ja kannanottojaan ajankohtaisiin asioihin.
Tunnetuin 1960-luvun runoilija on Pentti Saarikoski (1936-1983). Saarikoski oli monilahjakkuus, joka teini-ikäisenä käänsi antiikin runoja ja jo parikymppisenä hän oli saavuttanut suosion, jota saattoi hyvin verrata ajan iskelmätähtien ja urheilijoiden tunnettuuteen. Poikkeuksellisen lahjakkuutensa lisäksi Saarikoski herätti kiinnostusta ja pahennusta elämäntyylillään.
1960-lukua on luonnehdittu myös kirjallisuussotien aikakaudeksi. Uusi sukupolvi koetteli sodankäyneen väestön rajoja kirjoittamalla suoraan niin sodasta kuin kestotabuista: uskonnosta ja seksuaalisuudesta. Pian sotavuosien jälkeen kiistoja synnyttivät etenkin sotaa käsittelevät teokset, kuten Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja Paavo Rintalan Sissiluutnantti. Eniten julkisuutta saavuttanut kohu aiheutui kuitenkin Hannu Salaman teoksesta Juhannustanssit. Teoksen nähtiin sisältävän jumalanpilkkaa ja se määrättiin sensuroitavaksi ja Salama tuomittiin ehdonalaiseen vankeuteen. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen kuitenkin armahti Salaman 1968.
1970-luvulla politiikka säilyi edelleen yhtenä kirjallisuuden teemana, mutta sen rinnalle alkoi ilmestyä luonto- ja mieterunoja ja kertomakirjallisuudessa kirjailijoita kiinnosti toisaalta kaupunkielämään tottuneen keskiluokan kuvaus ja toisaalta autioituvalle maaseudelle jääneiden ihmisten maailma.
1. Kuuntele Youtubesta kappale Kansainvälinen. Katso sen jälkeen ylläoleva video, jossa sama kappale esitetään.
Lähde: Suomen kirjallisuushistoria 3, 1999, Lassila Pertti (toim.), s. 187–198, 200-226; Kirstinä Leena, 2000, Kirjallisuutemme lyhyt historia, s. 194–195.
LINKKEJÄ
Hannu Salama lukee Juhannustansseja - YLE Elävä arkisto
Pentti Saarikoski 1960-luvun keskellä - YLE Elävä arkisto
Kalliolle kukkulalle - elokuva 1970-luvun taistolaisnuorista, YLE Elävä arkisto
1960-luvun kirjallisuus, JYU Koppa
Timo K. Mukan haastattelu, YLE Elävä arkisto
1960-luvun kirjallisuus oli osallistuvaa. Runojen ja romaanien avulla pyrittiin muuttamaan maailmaa ja kyseenalaistamaan etenkin edelliselle sukupolvelle tärkeitä porvarillisia arvoja: kotia, uskonta ja isänmaata. Kun televisio toi nopeasti myös suomalaisten tietoisuuteen muun maailman tapahtumat (Vietnamin sota, Biafran nälänhätä), kirjailijat halusivat muiden taiteilijoiden tavoin toimia yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden äänenkannattajana. Kuusikymmenlukulaisen kirjailijan stereotyyppi on radikaali vasemmistolainen, joka pyrkii teksteillään tuomaan julki maailman epäoikeudenmukaisuudet. Varsinkin runoilijat toivat töissään esiin omia mielipiteitään ja kannanottojaan ajankohtaisiin asioihin.
 |
| Pentti Saarikoski. Kuva: Wikimedia commons. |
1960-lukua on luonnehdittu myös kirjallisuussotien aikakaudeksi. Uusi sukupolvi koetteli sodankäyneen väestön rajoja kirjoittamalla suoraan niin sodasta kuin kestotabuista: uskonnosta ja seksuaalisuudesta. Pian sotavuosien jälkeen kiistoja synnyttivät etenkin sotaa käsittelevät teokset, kuten Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja Paavo Rintalan Sissiluutnantti. Eniten julkisuutta saavuttanut kohu aiheutui kuitenkin Hannu Salaman teoksesta Juhannustanssit. Teoksen nähtiin sisältävän jumalanpilkkaa ja se määrättiin sensuroitavaksi ja Salama tuomittiin ehdonalaiseen vankeuteen. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen kuitenkin armahti Salaman 1968.
1970-luvulla politiikka säilyi edelleen yhtenä kirjallisuuden teemana, mutta sen rinnalle alkoi ilmestyä luonto- ja mieterunoja ja kertomakirjallisuudessa kirjailijoita kiinnosti toisaalta kaupunkielämään tottuneen keskiluokan kuvaus ja toisaalta autioituvalle maaseudelle jääneiden ihmisten maailma.
1. Kuuntele Youtubesta kappale Kansainvälinen. Katso sen jälkeen ylläoleva video, jossa sama kappale esitetään.
a. Mihin teokseen kohtaus kuuluu?
b. Mihin Suomen historian ajanjaksoon se liittyi?
c. Millaisia vastakkainasetteluja tuolloin oli?
d. Miten edellisen kohdan asiat liittyvät Suomen poliittiseen ilmapiiriin 1960- ja 1970-luvuilla?
2. KOM-teatteri on hyvä esimerkki taistolaisajan poikkitaiteellisesta yhteistyöstä: poliittista sanomaa vietiin eteenpäin musiikin, kirjallisuuden ja teatterin yhteisvoimin. Kappale Riistäjän lait suututti aikanaan monia. Kuuntele laulu, lue sanoitus ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:
a. Mitkä ihmisryhmät teksti asettaa vastakkain?
b. Keitä ovat tekstin pahikset?
c. Kuinka ihmisten pitäisi toimia muuttaakseen maailmaa paremmaksi?
3. Kuuntele kappaleet Työttömän laulu sekä Siirtotyöläinen.
a. Mistä tekstit kertovat?
b. Ketä teksteissä syytetään työttömyydestä?
c. Mitä työttömydestä tekstien mukaan seuraa yksittäiselle ihmiselle? Entä laajemmin?
4. Vaikka 1960- ja 1970-lukujen ilmapiiri oli poliittinen, tehtiin paljon tekstejä myös ikuisista aiheista. Kuuntele Kristiina Halkolan laulama Jos rakastat ja lue Matti Rossin sanoitus.
a. Mistä teksti kertoo?
b. Tulkitse sanoitusta ja pohdi sitä oman elämäsi kautta: miten ymmärrät tekstin sanoman ja kuinka se totetuu sinun kohdallasi.
Lähde: Suomen kirjallisuushistoria 3, 1999, Lassila Pertti (toim.), s. 187–198, 200-226; Kirstinä Leena, 2000, Kirjallisuutemme lyhyt historia, s. 194–195.
LINKKEJÄ
Hannu Salama lukee Juhannustansseja - YLE Elävä arkisto
Pentti Saarikoski 1960-luvun keskellä - YLE Elävä arkisto
Kalliolle kukkulalle - elokuva 1970-luvun taistolaisnuorista, YLE Elävä arkisto
1960-luvun kirjallisuus, JYU Koppa
Timo K. Mukan haastattelu, YLE Elävä arkisto
