SÄ OSAAT!: Saamen kieli ja saamelainen kulttuuri

Saamen lippu on saamelaisten kansallisuuden tunnus, joka virallistettiin vuonna 1986. Lipussa on kaksivärinen ympyrä, jonka sininen osa kuvaa kuuta ja punainen osa aurinkoa. Lipun värit tulevat saamelaisten kansan- ja kansallispuvussa gaktissa käyttämistä väreistä. Lipun kuva-aihe tulee noitarummusta ja Ruotsin saamelaisen Anders Fjellnerin runosta Biejjie-baernie eli Auringonpojat. Runossa saamelaisia kuvataan auringon pojiksi ja tyttäriksi. (Lähde: samediggi.fi)

Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa. Alkuperäiskansalla tarkoitetaan jonkun muun itsenäisen valtion sisällä elävää kansaa, joka on elänyt alueella jo ennen valtaväestön saapumista. Vaikka alkuperäiskansa kuuluu virallisesti toiseen valtioon, on se säilyttänyt ainakin osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa.

Saamelaisten asema on kirjattu Suomen perustuslakiin 1995. Sen mukaan saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinoja. Suomessa asuu noin 8700 saamelaista. Heistä yli 60 prosenttia asuu oman kotiseutunsa ulkopuolella, mikä aiheuttaa uudenlaisia vaatimuksia saamenkieliselle opetukselle, palveluille ja tiedonvälitykselle. (Lähde Saamelaiset Suomessa, Saamelaiskäräjien julkaisuja, 2008.)

Suomessa puhutaan kolmea eri saamelaiskieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Pohjoissaame on puhujamäärältään suurin, sitä puhuu Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella noin 20 000 ihmistä. Suomessa pohjoissaamen puhujia on noin 2000. Inarinsaamea puhutaan vain Suomessa, koltansaamea Suomessa ja Venäjällä. Molemmilla on noin 300 puhujaa.

Koska saamen kielellä on Suomessa vähemmistökielen asema, saamelaisalueilla asuvien saamenkielisten koululaisten on saatava pääosa kouluopetuksesta saamen kielellä. Koulujen lisäksi saamelaisalueilla sijaitsevissa valtion ja kuntien virastoissa tulee saada saamenkielistä palvelua ilman erillistä vaatimusta.

Kuuntele täällä Iisakki Paadarin (kuvassa) inarinsaamella kertoma tarina Kala-Martista.

1. Katso linkistä aukeava dokumenttielokuva Suomalaiset Saamenmaassa ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:

a. Miksi saamelaiset lapset joutuivat asumaan kauas kotoaan?

b. Kuinka heidän kulttuuriinsa ja kieleensä suhtauduttiin?

c. Millaisia vaikutuksia dokumentin kuvaamalla suomalaistamisella on ollut

saamen kielen asemaan
saamelaisten lasten kielitaidolle
saamelaisten kulttuurille?

d. Mitä saamelaisten kohtelusta pitäisi mielestäsi oppia?

2. Saamenkielinen viihdeohjelma Märät säpikkäät esittelee saamelaista kulttuuria ja nauraa stereotypioille. Ohjelman tekijöiden, Suvi Westin ja Kirste Aikion mielestä suomalaiset tietävät hämmentävän vähän saamelaisista ja saamelaisuudesta. Katso alla oleva video Pororajat ja vastaa kysymyksiin.

a. Mitä asioita sinä tiedät saamelaisista ja saamelaisesta kulttuurista?
b. Millaisena ohjelma esittää saamelaiset? Entä suomalaiset?

c. Onko sinusta sopivaa tehdä parodiaa tietystä ihmisryhmästä tai kansasta? Voisiko suomalainen viihdeohjelma tehdä sketsejä, jossa nauretaan saamelaisille tai jollekin muulle Suomessa elävälle vähemmistölle? Perustele mielipiteesi.
d. Ota selvää, mitä tarkoittaa "kulttuurinen omiminen" ja miten käsite liittyy saamelaisiin. Millaisissa yhteyksissä tämä on noussut esiin?

3. Tutustu Sano se saameksi -sivuston tieto-osioon ja kirjoita itsellesi lyhyet muistiinpanot saamelaiskulttuurin perusasioista.

4. Katso Sano se saameksi -sivuston lyhytdokumentit ja vastaa seuraaviin kysymyksiin: